(L)oma

Välimerellä pihkametsässä,

saniaisen alla nukkumassa,

akilleijassa keinumassa,

ruususateessa

hiljaa

tiskivuorella,

natiaisia nukuttamassa,

pikkuisia keinuttamassa,

vesisateessa

kukaan koskaan hiljaa.

Valo

En edes tiennyt kaivanneeni. En ymmärtänyt, että tämä valo oli se mitä kaipasin. Valo, vaikka kylmänkin  mukanaan tuoma. Mitä sitten, vaikka pakkanen syö urat käsiini. Silmät nauttivat huuraa, kuuraa, valkoista, pakkasta, valopilareita, varjoja joiden luuli jo kadonneen. Kuraisen nuhaisen joulukuun jälkeen on hyvä tulla valon elvyttämäksi, talvikauneuden yllättämäksi.

I didn't even know I was missing. I didn't understand that the light was lacking. I knew, but I didn't understand. And then the sun came back with the freezing coldness. I don't mind the cold, I don't mind the cracks it draws into my hands, because I have the beauty of winter sun, the whiteness, the ice and the frost.

Aikaa joulun tulla

Vaikka mennyt syksy on ollut kaikinpuolin hyvä ja työmäärältään sopiva, voin silti helpottuneena huokaista. Kiirein on takana. Arvioinnit on tehty ja vuoden viimeinen kouluviikko edessä. Joulu saa tulla ja se tulee juuri sopivasti. Perjantai-iltana viimeiset kokeet korjattuani ei unta tarvinnut kauaa odotella. Kahtena viime päivänä olen neulonut joululahjan valmiiksi, leiponut pipareita ja koristellut lasten kanssa piparitalon, tuonut sisään hyasintin tuoksun, antanut jouluradion soida ja juhlan odotuksen alkaa. Sitkeä, ilkeämielinen flunssa on pesiytynyt taloon, mutta ainakin lapset ehtivät sen ennen joulua selättää. Toivonpa vain, ettei flunssa voita meitä aikuisia.

Lyhytjännitteiseen kiire-eloon sopivasti avasin muutama viikko sitten Instagram-tilin, kun kyseinen sovellus tuli myös Windows-puhelimeen saataville. Tervetuloa sinnekin kurkkimaan lanka-ja kukkakuviani ja välillä vähän muutakin.

Eventhough the past Fall has been a good and moderate one, I'm still pleased to note that the busiest time is now behind us. Last week I checked the end-term papers and did the grading. This weekend has been a pleasurable time for Christmas preparations. We have been baking and listening to Christmas carrolls. I have made an arrangement with hyacinths, finished some present knitting and decorated the gingerbread house. The only not so nice thing is the flu that caught all the kids, but I'm sure they will get rid of it before the holidays.

Oh, and I have my own Instagram account now. Come and see me there, too.

Rajoitun

Elämä tapahtuu tänä syksynä ilman kameraa. Olen käynyt museossa, näyttelyssä, kuoromatkalla Ruotsissa ja ihaillut maisemia, mutta kamera on ollut kotona. Ehkä välillä on hyvä nähdä ja kokea asioita ihan itselleen, unohtaa etsin ja virtuaalimaailma. Vai onko sittenkin kyse siitä, että täydet päivät rajoittavat itseilmaisua, riisuvat ensin kuvat, sitten vähitellen sanat, jättävät jäljelle ihmispolon, joka kiiruhtaa tehtävästä ja hetkestä toiseen.

 Kaiken keskellä iloitsen uusista aluevaltauksista: olen opetellut neulomaan kahta sukkaa yhdellä pyöröpuikolla ja pitsinnypläyksessä otan ensiaskeleita, vai pitäisikö sanoa ensilyöntejä. Jos joskus arki rajoittaa elämästäni pois käsillä tekemisen, on syytä huolestua, silloin olen antanut itsestäni pois liian suuren palasen.

Maiseman vaihdos

Muutama yö poissa kotoa. Uusi maisema, uudet kuvakulmat virvoittivat mieltä. Mökkielämästä huomaa, miten vähä riittäisi täyteen olemiseen. Yksinkertaistettu jättäisi tilaa. Tämän tiedän teoriassa, käytäntöä en vielä osaa.

A few days off and a few nights away from home. Just what I needed. The new landscape and other perspective refreshed my mind. An opportunity once again to see through cottage life how the simpler life could leave energy to so much more. This I already knew in theory, but the practise is yet to be learned.

Harvat vapaat hetket valveilla ovat kuluneet hyvien kirjojen ja innostavien neuleiden seurassa. Pitäisi ehkä siirtyä äänikirjoihin, jotta lukeminen ja neulominen onnistuisi samaan aikaan. Pitkästä aikaa olen myös työstänyt nahkaa. Mitään suurta ei ole syntynyt, mutta rannekkeiden lisäksi miehen vanha nahkarotsi on muutostilassa. Lahjamietteitä alkaa pilkahdella mieleen. Olen miettinyt mitä jouluun valmistautuminen voisi olla lokakuussa. Jostain syystä upea ruska ulkoa ei ole siirtynyt muistikortille, muistiin olen sentään yrittänyt sitä tallettaa. Ollaan kameran kanssa vieraannuttu toisistamme.

A couple of good books and some interesting knits have taken those few free moments lately. I have also been working with leather again. Nothing too complicated, just some leather cuffs and the old leather jacket of my husband is waiting for its' turn to be transformed into something else. The first thoughts of Christmas presents have crossed my mind, too. The autumn foliage is stunning this year, but I have hardly any photos of it. I think I have lost the connection with my camera.

Sandaalisyksy

Sumut sakenevat ja sävyt syvenevät. Kurjet kai tietävät kylmän olevan tulossa, vaikka minä en sitä tunne. Lensivät etelään, aurasivat päättäväisesti lounaisvirtausta. Minä lastaan lämpöä puikoille, kerin pöytien reunoille. Sandaalit ovat yhä eteisessä, mutta nenäliinapaketista tiedän vuodenajan nimen. Salaatin keräsin maljakkoon, pihan lahjat vielä kimpuissa.

 

Rusakko istuu keskellä tietä. Tervehtisin toista aamutuimaan, mutta eläin ei jää odottelemaan huomenia. Työnnän käteni syvemmälle hihoihin, koska kylmä ei ole vielä ehtinyt pois. Kaupungin rajalle asti matkaan sumupumpulissa, 

maisemakin puoliunessa.

Iltapäivällä otan juoksuaskelia kotimatkalle,  huivit ja takit jo liikaa. Aurinko ja auringonkukat yhtä kirkkaita, punastun lämmöstä tomaattien tahdissa. Myyvät vielä kirsikoita, minusta on puolukoiden aika.

 Kesäkukat odottavat henkeään pidätellen saapuuko halla hämärän myötä, mutta yön pimeydessä liikkuukin toinen

 ja maalaa puiden lehtiä.

Täysi ja täydellinen

Täysi ja täydellinen viikonloppu. Oli myöhästyneet kaverisynttärit keskimmäiselle, vesi-ilmapalloja ja hurjasti herkkuja. Oli auringonpaistetta, heinäsirkkojen siritystä, tuoksuva viljapelto ja monta kypsää tomaattia. Oli pyörälenkki ja kahvakuulatreenit. Oli treffit oman miehen kanssa, satama kuin jostain kaukaa, hyvää ruokaa ja Eva&Manun mainio keikka. Oli sunnuntaisauna ja aurinkoterassi, vielä tiedossa makoisaa ruokaa ja sukellus lankalaariin.

A full, perfect weekend. A belated birthday party for the middle child with water balloons and a lot of treats. The Summer came back for the weekend with lots of sunshine, sounds of crickets, golden fields and ripening tomatoes. There was time for a bike ride and  training with a kettlebell. I even got out for a date with my husband to a gig by Eva&Manu and good food. More good food is still to come and I'm planning a dive into my yarn stash.

Vastaväriksi violettia

Tuoksuherne oven pielessä, taitepapuja kattilassa, kimalaiset kiitollisina jokaisesta iisopista. Kaikki ei ole vielä keltaista. Violetille, oranssille ja vihreälle on sijansa. Iloitsen, kun työt tekevät viikonlopuista jälleen erityisiä. Viime viikko vasta harjoiteltiin, ensi viikko näyttää mitä arki on. Toivottavasti se on ystävällinen. Toivottavasti se on ystävällinen myös sinulle.

Syksy kasvaa keltaista ja koululaisia

Ulos samasta ovesta, sisään viidestä. Päivät ollaan hajallaan, opitaan ja opetetaan. Pelto kasvaa keltaista ja kurpitsapiirakka paisuu kompostin vieressä. Sateet auttoivat oikeaan mielentilaan: Keski-Euroopassa on kesä, minulla jo syksy.

The days we are scattered around, to teach and to learn. The fields are turning yellow and the pie to be in the garden. The heavy rains lead me to the right mood: it's Summer in Central Europa, I already have Autumn.

Vieroitusta

Vieroitan itseäni kesälomasta ja nuorimmaista äidinmaitohetkistä. Jälkimmäinen on sujunut toistaiseksi yllättävän hyvin, vaikka selvästi haikeasta asiasta on meille molemmille kyse. Olen luvannut suuren määrän silityksiä aina kun maitohetken tarve tulee ja  pikkuneiti sai valita vieroituspalkkioksi lelun asian erityisyyttä korostamaan. Minusta tuntuu, että viime päivinä oma erillisyys ja itsemääräämisoikeus ovat kirkastuneet neidille entisestään. Minunkin on suostuttava siihen, että kaikki nämä kasvavat, nuorimmainenkin. 

Kesälomasta vieroittuminen onkin sitten mutkikkaampaa, ehkä siihenkin toimii sama kerrasta poikki-metodi. Ilma on ihanan lämmin ja tekemistä olisi vielä moneksi päiväksi ihan kotonakin, mutta ajatukset ovat joka päivä enemmän työpaikalla ja suunnittelussa. Tämä on ollut hyvä kesä, lämmin, leppeä ja aurinkoinen. Syksy saa tulla - syksylankaa saapuikin jo viime viikolla sukkalankaklubista.

I'm weaning my youngest from breastfeeding and myself from Summer holiday. The first one has been quite a successfull project, but I'm still working on the latter one. Still, I have to say, this has been a really good Summer- a pleasant, warm and sunny one. The Fall may come and I even got my first skein of Fall-yarn.

Retuperältä iltaa

Ollaan ihan lomalaisesti retuperällä. Valvotaan myöhään, nukutaan myöhään, syödään myöhään. Syödään liikaa (mutta se on mukava sivuvaikutus ystävien tapaamisista). Muita tekemisiä ei pitkäksi listaksi sitten olekaan, lähinnä olen lukenut Kyllikki Villaa ja neulonut vihreää villaa, poikettiin Siuntiossa. Elämä on mukavaa -kesä on!

We are soo on holiday. We stay up too late, wake up late and eat late. Actually we also eat too much, but that's only a natural side effect of meeting friends over dinners. There isn't much more to mention, mainly I have been reading Kyllikki Villa (her last name means wool in Finnish) and knitting some green wool. Life is good, Summer is good.

Mummila-camping

 

Vaikka juhannus alkoi suunnitelmien muutoksella, tuli siitä oikein mukava juhla. Juhannus oli Mummila-camping, rosvopaistia kilokaupalla, juustokakkuja kolmessa eri maussa, lasten ensimmäinen telttayö, aidot vihdat ja serkkuenergiaa ja tuli sitä superkuutakin vilkaistua. Pitkästä aikaa teltassa nukkuneena eli valvoneena voin sanoa, että linnut todella karjuvat aamuyöllä ja teltassa on aina lopulta vähän nihkeää, mutta silti niin hauskaa.

Even though our Midsummer festival celebration started with a change in plans, it became a really nice Midsummer. We ate kilos of Rosvopaisti ( a special roast made in an earth pit. In the photo the foil package is on the earth pit, the packages with roasts within are under the soil and the fire), first harvest potatoes, salad fresh from my mum's garden and three types of cheese cake. We slept in a tent just for the fun of it, went to Sauna with boughs of birch (vihta) to bath the traditional way and watched the kids play with all their cousins and had a view of the super Moon.