24.8.2011

Sumua ja hellettä




Sumuaamut palasivat. Kello taisi olla jo aamupäivän puolella, mutta silti pellon yllä leijui hento harso. Aamupalaksi alehedelmiä, melkein kuin hotellissa ja lounas helpoimman mukaan, mustaa tiskistä ja puistoon. Kesä palasi vielä hetkeksi, sain neuloa ja lueskella männyn alla auringossa. Minä hupsu taisin polttaa kaulani. Päivällinenkin saatiin syödä auringonpaisteessa. Syyskesä sopii minulle.

The summery weather came back with a misty morning.I was knitting and reading under a pine tree in the park while the baby was sleeping and the big sister playing with friends. Sunshine in August is the best kind.

6 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Minäkin jopa huomasin sumuaamun tänään. Oli hienon näköistä kyllä.

Mustaa, sitä ei olekaan tullut syötyä aikoihin. Kiitos muistutuksesta, se on niin hyvää ruokaa. Ja ah, niin helppoa, sen kuin vain ostaa ja syö.

Maria kirjoitti...

Syyskesä on suloinen täälläkin.Juuri tulin sisään pihalta ja katselin tyyntä merta ja iltaa oli hyvä mieli.Nauti sinäkin huomenna lisää,

Valloittava valkoinen kirjoitti...

Sumua on ollut täälläkin! Ihania kuvia ja tuo ruutukangas on niin mun mieleen olen ajatellut ostaa tuollaista ja tehdä essun.

Iloista päivän jatkoa!
-Anu

Solen kirjoitti...

No onpas sumuaamuja ollut monella, meilläkin. Tuli mieleen aivan omat ala-aste ajat, kun syksyn tullen käveltiin taas bussipysäkille koulukuljetusta odottamaan ja ilma oli sumuinen ja kirpeä.

Nuo come home:t ovat aivan ihania. Kalliita vain, mutta ah, niin suloisia.

Merruli kirjoitti...

Ilona:Keskimmäinen on tällä hetkellä hyvin valikoiva syömisissään, mutta onneksi tykkää mustasta ja pääsen ruokahuollossa välillä helpolla.

Maria:Hyvää ja linnunmaidon lämpöistä viikonloppua sinulle Maria!

Valloittava valkoinen:Minulla odottelee palanen ruutukangasta, mutta en osaa päättää mitä siitä tekisin, kun tällä hetkellä tekisi siitä mieli vähän kaikkea :)
Kiitos ihanasta postista!

Solen:Taitavat kaikki huomata nyt erityisesti nämä sumut, koska eihän niitä niin kesällä näy.
Välillä käy itseä huvittamaan tuo Come home- kokoelma hyllyssä, kun en japania osaa, mutta toisaalta yhteenkään sisustuskirjaan tai lehteen en palaa yhtä usein kuin niihin.

Unknown kirjoitti...

Your writing and photographs are very evocative. They are full of emotion in minimal words.