Lupailin neuletakkia, tulikin pöllö. Ehkä tämä on mallia maikkarin pöllö, kun ilmaantui varsinaisen neuletyön välipalaksi. Ohje on vanhasta 101 Ideaa-lehdestä (2/11) sovellettu. Siivet tein omalla tavallani, koska tummanruskea Muumi-lanka ei olisi riittänyt ohjeen mukaisiin siipiin. Jalatonna ja ilman pyrstöä saa tämä pöllö selvitä, ainakin toistaiseksi. Vaikka langan ja koukun paksuus täsmäsivät ohjeeseen, käsialani ei, joten lopputulos on noin 20 cm korkea oletetun 14 cm sijasta. Vaikuttaa siltä, että linnulle pitää tehdä vuorolista ensimmäiseksi viikoksi. Jokainen lapsista ilmoitti näet nukkuvansa pöllön kanssa. Pöllö on ollut aika monta vuotta jo trendilintu, mutta vielä kelpaa meille.
Alakuvassa pöllö on kuopuksen nukuttamana sopuisasti hiiren kanssa. Hiiren teki aikanaan äitini minulle joululahjaksi. Minun ja siskoni hiirellä oli vaaleanpunaiset korvat, pikkuveikan hiirellä vaaleansiniset. Ihan paras palkkio käsintehdystä lelusta on se, että sillä leikitään jopa useamman sukupolven ajan.
I promised a lace jacket, but I finished an owl instead. A fun crochet project in between. The kids like it so much, that all three want to sleep with it. (The mouse in the picture below was made by my mum sometime in the 80's.)
5 kommenttia:
Täällä pikkunallea rakastetaan kovasti.Kiitos vielä.
Ihana posti.
♥
Ihana pöllö!!
Tosi ihana. Ja tykkään ihan kamalasti tuommoisesta, että aikoo takkia ja saakin pöllön.
Mahtava:) Pöllö on niin tärkeä!
Maria: Nallella on täällä kaksi serkkua, kovin leikittyjä hekin.
Niina:Sama oli nuorimmaisen kommentti saadessaan pöllön syliinsä.
outi:Näitä väliprojekteja aina välillä (useimmiten) vaan jostain ilmestyy.Kyllä se neuletakkikin vähitellen, yritän saada juhannuksen kyläilyreissulle valmiiksi -ehkä. Viimeisimmän Knittyn mallit polttelee jo kovin.
Satu:Näistä pehmovirkkauksista saattaisi innostua enemmänkin, jos vain ranteet kestäisi virkkaamista.
Lähetä kommentti