15.6.2014

36-44




Otin tänään mittoja -itsestäni. Ajattelin ommella, ihan kaavojen kanssa, en vain surauttaa arviolta. Mutta en sitten ommellutkaan, meni maku jo siinä mitatessa. Ei mahdu nainen taulukoiden sarakkeisiin, arvioi itsensä pieneksi, huomaa olevansa suuri ja tosiasiana tietää jo ennalta olevansa lyhyen läntä. Epäkeskolle puikulalle on vaikea muokata kaavoja, kun on vain sunnuntaiompelija. Joskus olen ollut rohkeampi, tänään ei kantti kestänyt. Päätin pysytellä venyvissä neuleissa, lankojen kaverina, ommella puuskan tullen lapsille. Niillä riittää, kun tietää pituuden. Ja onhan tuota lankaa laareissa, ideoita odottamassa.

I thought I would sew something for myself today. Really sew, with patterns and all. I started taking my measurements and then suddenly I didn't feel like sewing anymore. My quite normal, but apparently mismatched body, didn't follow any given size. At some point I'm way bigger, at the other too small and all in all I'm too short, a misfit so to speak. Sewing for the kids is a whole other story, you just choose their height and the clothes fit like dream. It's better to stay with knitting and my lovely yarns stash, we know how to get along. And knits, they strech!

14.6.2014

(L)oma





Välimerellä pihkametsässä,
saniaisen alla nukkumassa,
akilleijassa keinumassa,
ruususateessa
hiljaa

tiskivuorella,
natiaisia nukuttamassa,
pikkuisia keinuttamassa,
vesisateessa
kukaan koskaan hiljaa.

13.6.2014

Kukkia ja herbaariota / Flowers and herbariums




Monessa alakoululaisen kodissa kirotaan tänä kesänä lapsen kesäläksyjä eli herbaarion kasvien keruuta. Väistämättähän kasvien keruu on vähän koko perheen ponnistus, välillä puolen suvun. Meillä kasveja kerätään toista kesää, mutta ei kirota. Itse harmittelin lapsena sitä, ettei kouluun vaadittu kasvistoa, koska olin saanut ihailla pappani veljen upeaa ympäri maailmaa kerättyä herbaariota ja äidin kasviprässillä leikkiminen oli hauskaa. Perheessäni kasvit on opetettu lapsille jo pienestä pitäen ihan nimellä ja pappa muisti monet latinalaisetkin nimet, joten tämä äiti on innosta puhkuen hoputtanut lastaan kasvien keruuseen. Koulussa tekivät teknisentyön tunneilla kasviprässin, joten välineistön ei pitäisi olla kenellekään prosessin esteenä.

Ilman apua ei toka- tai kolmasluokkalainen kasvien keräämisestä vielä selviä. Olen antanut vihjeitä, missä olen oikean kasvin nähnyt, välillä näyttänyt kasvin ihan kädestä pitäen. Mutta koululaisen on pitänyt itse hoitaa loppuosuus työstä. Viime kesästä olemme viisastuneet sen verran, että nyt kirjaamme kasvin tiedot heti kun sen löydämme. Löytöpäivämäärien ja löytöpaikkojen arpominen elokuun alussa ei ole ihan pikkujuttu. Ilahduttavasti tyttö osaa kasviosta jo hakea hakusanojen avulla oikeat sivut ja tietää, mistä löytyy latinankielinen nimi tai kasvin heimo. Tänään oli tehtävänä kahdesta erilaisesta leinikästä erottaa niittyleinikki. Kesän kahdeksasta kasvista on jo kolme koottuna.

My 3rd grader as many other finnish school kids has the collecting of certain plants as a summer assignment. This is the second summer she is collecting plants for her herbarium. They even crafted a flower press at school to ease the project. This summer she'll have to find eight different plants. Many parents hate these summer projects, mainly because they are quite as lost with the names of the plants as their kids are. But I love the fact that she gets to collect her own herbarium, it wasn't the case as my generation was at school. The generation of our grandparents had to collect herbariums, but then the practise was omitted.