3.3.2014






Lumi katosi miltei yhtä pian kuin tulikin. Oikein en osaa vielä kevääseen uskoa, lätäköistä katselee syksyn jatkoaika. Auringon puuttuessa joutuu järkkäri lepäämään, kännykässäkin on paremmat valotehot, kuin vanhenevassa kennossa, silti en osaa blogiovea täysin sulkea.

Mutta neulepuikot ovat saaneet liikuntaa puuttuvien suksien edestä. Alkuvuodesta on valmistunut kolmet lapaset, yksi pipo ja aloitettuja neuleita on kohta joka sormelle. Pian on taas se aika, jolloin neuleet saavat tehdä tietä puutarhapuuhille. Siihen asti puikot laulakoot.

The snow dissappeared almost as fast as it came. The unclear season is reflected in puddles, this winter has been a series of successive autumns. My ageing camera has been mainly resting, but not my needles. In past few months I have finished three pairs of mittens and one hat and I have started at least as many projects. Soon the knitting will give way for gardening, but before it happens, you'll find me with needles and yarn.

25.1.2014

Valo









En edes tiennyt kaivanneeni. En ymmärtänyt, että tämä valo oli se mitä kaipasin. Valo, vaikka kylmänkin  mukanaan tuoma. Mitä sitten, vaikka pakkanen syö urat käsiini. Silmät nauttivat huuraa, kuuraa, valkoista, pakkasta, valopilareita, varjoja joiden luuli jo kadonneen. Kuraisen nuhaisen joulukuun jälkeen on hyvä tulla valon elvyttämäksi, talvikauneuden yllättämäksi.

I didn't even know I was missing. I didn't understand that the light was lacking. I knew, but I didn't understand. And then the sun came back with the freezing coldness. I don't mind the cold, I don't mind the cracks it draws into my hands, because I have the beauty of winter sun, the whiteness, the ice and the frost.

15.12.2013

Aikaa joulun tulla





Vaikka mennyt syksy on ollut kaikinpuolin hyvä ja työmäärältään sopiva, voin silti helpottuneena huokaista. Kiirein on takana. Arvioinnit on tehty ja vuoden viimeinen kouluviikko edessä. Joulu saa tulla ja se tulee juuri sopivasti. Perjantai-iltana viimeiset kokeet korjattuani ei unta tarvinnut kauaa odotella. Kahtena viime päivänä olen neulonut joululahjan valmiiksi, leiponut pipareita ja koristellut lasten kanssa piparitalon, tuonut sisään hyasintin tuoksun, antanut jouluradion soida ja juhlan odotuksen alkaa. Sitkeä, ilkeämielinen flunssa on pesiytynyt taloon, mutta ainakin lapset ehtivät sen ennen joulua selättää. Toivonpa vain, ettei flunssa voita meitä aikuisia.

Lyhytjännitteiseen kiire-eloon sopivasti avasin muutama viikko sitten Instagram-tilin, kun kyseinen sovellus tuli myös Windows-puhelimeen saataville. Tervetuloa sinnekin kurkkimaan lanka-ja kukkakuviani ja välillä vähän muutakin.

Eventhough the past Fall has been a good and moderate one, I'm still pleased to note that the busiest time is now behind us. Last week I checked the end-term papers and did the grading. This weekend has been a pleasurable time for Christmas preparations. We have been baking and listening to Christmas carrolls. I have made an arrangement with hyacinths, finished some present knitting and decorated the gingerbread house. The only not so nice thing is the flu that caught all the kids, but I'm sure they will get rid of it before the holidays.

Oh, and I have my own Instagram account now. Come and see me there, too.