Nuorin tarvitsee kotoisia trikoohousuja,mutta isojen siskojen jäljiltä on tarjolla kummallisen paljon sammareita ja farkkuja. Liekö sitten äiti vai olosuhteet muuttuneet, koska nuorimmainen on jäykistellyt farkuissa ehkä kaksi kertaa. Hän koreilee lähinnä villalegginsseissä. Onneksi kävi niin, että viikonlopulla helmikuu houkutteli koloistaan esille ompelukoneen. Kaavat sai piirrettyä päiväunien aikana ja yhden housuparin ompeluun ei liikaa aikaa kulu kun saumoja on viisi. Tuo melkein taas jo muodikas siksak-trikoo on ainakin kymmenen vuotta vanhaa ja sukulaisten kätköistä meille siirtynyt. Olikin jo aika tehdä kankaasta jotain, joka oikeuttaa sen roikkumisen kaapin syvyyksissä. Sitä olisi vielä vaikka inkkarihenkiseen tunikaan, jos siis totean ettei kuosi muistuta liikaa salihousuja.
The youngest one needed a pair of comfy pants. I think I dress this baby a bit differently than the older ones, because there is plenty of jeans and corduroy pants as hand-me-downs from the older sisters, but the baby rarely wears them. These pants have only five seams (without the knee badges) so they are super quick to sew. Well, it was about time to give my sewing machine some movement and really use the fabrics hiding in the closets.
2 kommenttia:
Minusta tuo kangas on aivan ihanan näköinen! Nuo värit, kuviot... Suloinen, voisin hyvin ottaa semmoisen inkkaritunikan tai tuommoiset housut omankin päälle!
On se hyva etta muillakin on tallaisia lapsia! :) Meilla puolestaan esikoiselle on todella vaikeaa saada paalle mitaan muita kuin verkkareita tai legginsseja. (Tai siis tottakai mekon ja sukkohousut voi paalle pistaa.) Farkut "kiristaa ja puristaa ja niissa ei voi tehda mitaan". Vaikka olis kuinka loysat ja ohkaset farkut niin ahistaa. HUOKAUS! Noh, onneksi on muitakin housuja keksitty kuin farkut. Summa summarun: Legginssit rules!
Lähetä kommentti