Sanonnan mukaan kuukausista julmin olisi kait helmikuu, mutta tänä vuonna lokakuu kummasti tuntuu siltä. Kun yhdestä huolesta pääsee eteenpäin, odottaa jo seuraava nurkan takana. Tällä kertaa jännitystä elämään päätti järjestää miehen työnantaja. Asiat voivat vielä järjestyä helpollakin tavalla, mutta jälleen pitää suostua odotteluun ja epätietoisuuteen. No, näitä tarinoita on tämän hetken Suomi pullollaan. Ehkä en ollut riittävästi varautunut siihen, että mekin olisimme osa globalisaatiotarinaa.
Tänään kuitenkin vielä nautin kotiäitiarjesta Afrikan tähden ja lasten tekemien kaurasuklaapallojen voimin. Toivottavasti se on mahdollista vielä ensi syksynäkin.
October isn't very kind to us this year. Just a few days with happy feelings and new worries arise again. This time work-related issues concerning my hub. Well, today's Finland is filled with stories like these.
5 kommenttia:
Niin asiat mietityttää ja tosiaan meillä kaikki terveydellisesti kunnossa. Mutta varmaan olisi pahempi olla jos olisi sairautta koska nytkin on minun jaksaminen koetuksella ja apua saa vain jos on varaa maksaa siitä.Siis lasten hoitoapua. Ei näistä oman jaksamisen jutuista vaan tiedä miten sanoa oikein tuolla blogissa.
Nuo kuvat on todella kauniita!
Anu
Voi miten kurjaa, tuommoiset mihin ei oikein voi itse vaikuttaa, mutta mikä muuttaa elämänsuunnitelmat täysin. Ehkä selviätte tilanteesta säikähdyksellä, toivon niin.
Meille toukokuu oli tänä vuonna yhtä aallonpohjaa, tuntui että kaikki kasaantui sinne. Sitten kyllä helpotti. Toivottavasti teilläkin alkaa näkyä pian valoa, ja toivottavasti osaatte nauttia niistä valon hetkistä joita jokaiseen päivään mahtuu. Voimia sinulle, teille kaikille!
Eikö se sanonnaan mukaan ole huhtikuu?
Tai sitten sekoitan siihen että on elokuva jonka nimi on Huhtikuu on kuukausista julmin.
Kuinka vaan, minun julmimpani eivät koskaan ole ollet syksyllä. Keväällä tai se saakelin tammikuu.
Valloittava valkoinen:Toisaalta miettii pitääkö ikävistä lainkaan kirjoittaa, mutta vaikeat ja ikävät ovat aivan yhtä lailla osa minun (meidän kaikkien elämää) kuin kaunis, ihana ja harrasteet, joten olen ottanut tälläisen puoliavoimen linjan.
Huolia ei onneksi tarvitse vertailla tai arvottaa, koska väsymys, sairaus, työhuolet kuin muutkin tuntuvat taakkana kantajalleen yhtä lailla.
Tosi ikävä kuulla, että teillä lastenhoitoavut/apujoukot tavoittamattomissa. Yhden lapsen lykkää hoitoon vaikka mihin, mutta kolmen tai viiden kanssa onkin jo eri juttu.
Mirva: Onneksi niitä aallonpohjia aina joskus seuraa noususuhdanne. Teillä on ollut ihania uutisia lähiaikoina ja se on ollut hyvää kuultavaa.
Meillä on onneksi toimiva "tiimi"täällä kotosalla, joten uskon että haasteista selvitään vaikka ne osuisi kohdalle. Ei ehkä helpolla, mutta selvitään kuitenkin.
piilomaja: Olet muuten oikeassa, huhtikuu se on. Kun kirjoitin postausta, olin kuukaudesta vähän epävarma, mutta mieleen ei edes tullut että ihanan keväinen huhtikuu voisi olla se julma. Toisaalta jokunen julma kesäkuu on kohdalle sattunut eli riippuupi vuodesta mihin kohtaan ikävät osuu.
Tuo julma huhtikuu on muuten T.S. Eliotin The Waste Land -runoelmasta peräisin! :)
Lähetä kommentti