4.1.2011

Täysi päivä, puolikas aurinko



Paljon mahtuu yhteen päivään:
Auringonpimennyksen kummaa valoa ja sitä seurannutta pakkaskirkkautta.
Parin kaapin raivaus, jotta tulokkaan tavarat mahtuisi johonkin.
Esitaikinan teko, hienolta nimeltään levain.
Joulun jämäsmetana muuttui herkkulettusiksi.
Esikoisen pujottelema nukkekodin matto.
Nuorimmaisen ensimmäinen (hieno!) ompelukuva.
Toiset villahousut puikoilla.
Vispipuuro.

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Voi vispipuuroa alkoi tehdä mieli!Olin ihan unohtanut moisen herkun.Pakkasraikkautta on täälläkin.Ehkäpä sitä voisi hyödyntää pieneen siivous toimintaan-huomenna talotultt olemaan täynnä vieraita kuopuksenkekkereiden merkeissä.Eikä enää voi piiloutua kynttilän hämyyn kun valoa jo niin paljon:D

Ilona kirjoitti...

Ihanasti teillä kaikki käsitöiden parissa lapsia myöten. Kylläpä lämmittää sydäntä, sillä käsitöihin hurahtaminen on suunnilleen parasta, mitä minulle itselleni on käynyt, ja hurahtamisen ilon suon kernaasti myös muille.

Ja helppokos teillä on lasten hurahtaa, kun äitikin on niin taitava. :)