Kun muistaisi, että vähäkin riittää. Yksinkertainen on kaunista. Kaikkea en tarvitse nyt, enkä koskaan. Pieni ja keskinkertainen voi olla riittävää. Meidän vähä, yksinkertainen, pieni ja keskinkertainen voi olla jonkun toisen kaikki ja suurin unelma, enemmän kuin mitä koskaan on mahdollista tavoittaa.
Kun muistaisi, niin olisiko tyytyväinen tässä? Iloinen ja kiitollinen, vaikka maailma muuta kuiskuttaisi.
To be able to remember that less is enough. The simple is beautiful. I don't need everything, not now nor never. The small and common can be all we need. Because the less, the simple, the small and the common we have can be to another everything. The biggest dream, something unattainable.
If I remembered this, could I be content? Happy and grateful, even when the world whispers otherwise.
4 kommenttia:
Maailmahan suorastaa huutaa meille kaikkea muuta.
Pysytään lujina tässä.
Pidetään hengitys alhaalla.
Just noin toivon minäkin. Olla tyytyväinen siihen mitä nyt on -ja se on paljon, jos en vertaile muihin ja siinähän ei ole mitään järkeä. En aio tuhlata elämääni hamuamalla lisää jotakin, mikä ei todellisuudessa tuo iloa. Vaan pysähtyä tähän hetkeen -kiitollisena♥ Iloa päivääsi!
Oijoi, maailma tosiaan huutaa. Ja tuntuu, ettei voi herpaantua hetkeksikään, muuten iskee heti joku markkinamies psykologisesti heikkoksi havaittuun ihmismielen osaan.;)
Rva Pioni: Todellakin, lujuutta se vaatii ja ehkä myös vaikutteiden rajaamista.
Henna:Hyviä ilonhetkiä kevääseesi. On suuri onni saada huomata onnensa!
outi:no niinpä. Mä ainakin olen aivan liian herkkä vaikutteille, niile markkinamiesten, blogien tai vaikka pinterestin luomille.
Lähetä kommentti