Elokuun viimeiseen viikkoon mahtui arkisen oheen monia mukavia, piristäviä. Nautin ilman lempeydestä, ensimmäisestä sumuaamusta, aamujen violetista valosta, kynttiläilloista. Nuorimmaisen uusista sanoista, kotimatkoista isompien kanssa, vähitellen muotoutuvasta arjen rytmistä. Palkkapäiväkin oli tervetullutta vaihtelua, etenkin kun lähetyskirpparilla odottivat jo viikko sitten huomaamani kulho ja teekannu. Teekannu on juuri sopivan suuri minun ja miehen jättikuppien teeannokselle ja mikä tärkeintä kaatonokka toimii moitteettomasti. Tänään tarkenin vielä sandaaleissa, mutta pimeät illat ja hanhien muuttoparvi kertovat että syksy on todella täällä.
The last week of August was filled with work but also with many joys. The mild weather, mornings of purple, evenings with candles and teapot and bowl from a charity shop made me smile this week.
3 kommenttia:
Kummatkin on hienoja ostoksia, kulhoa suorastaan kuolaan! Eipä olisi odotellut siellä enää jos minä olisin ennen sinua osunut paikalle:)
Työssä käynnin paras puoli on ehdottomasti palkkapäivä! (riippuu tosin kai vähän työstä...)
Oi, pieni teekannukateus iski. Ei vakava, pärjännen kyllä nykyisillä teekannuillani, ei tarvinne lähteä kirppiksille kiertämään. :D
Aamujen violetti valo on mennyt minulta ohi, olen nukkunut pitkään. Illoissakin on kyllä ollut hienoja sävyjä tällä viikolla.
Liivia: Olin aivan varma, ettei kulho odota minua, mutta onnekseni et sinä eikä kukaan muukaan kulhojen arvostaja osunut paikalle. Kyseisen puodin näyteikkuna on vaarallinen houkutus aina työmatkalla.
Ilona:Me pärjäiltiin aika pitkään Pentikin kannulla,jonka ergonomia on pielessä eli jo jonkun aikaa olen odotellut kannua, vihdoin löytyi riittävän suuri. Onneksi sulla on upea maitokannukokoelma!
Se violetti on ollut kuuden aikoihin, minäkään en vapaaehtoisesti niin aikaisin herää. Ei mene kauan kun joutuu heräämään kuudelta pilkkopimeään ja se ei ole kivaa. Sellaista ukkosen väristä valoa ilman ukkosta on ollut monena iltapäivänä/iltana.
Lähetä kommentti