Kummallisin säätila ikinä, kevätcoctail. Yhtäaikaa kylmä ja kuuma, hurja ja hellä, kostea ja kuiva. Kevään puolella taloa tarkenin neuloa puolisen tuntia ilman käsineitä, kuunnella hurjaa tuulen tuisketta ja sulkea silmät auringossa, lämpimässä. Talven puolelle taloa ei tehnyt mieli, siellä tuuli heitteli oksia, puhalteli terveisiä pohjoisesta, nakkeli rakeita sekaan ja väitti ettei tästä kevättä tule vielä pitkään aikaan. Ehdin iloita kevään ensimmäisestä yksinäisestä lokista, eikä ilo sitä seuranneesta kymmenen parvesta ollut yhtään sen pienempi. Neuleohje tulee Norjasta, sieltä kai myös tuuli -lokkien alkuperästä en tiedä.
In the sunny side of the house it was warm enough for outdoor knitting. The winter side of the house had to face the furious North find and hail showers. The wind brought with it the first seagulls. At first I thought I saw only one, but soon after ten more followed.
4 kommenttia:
Mitenkas se meni: Kevat keikkuen tulevi! :) Siella nakyy keikkuvan oikein laidasta laitaan samana paivana. Ihania nuo kevaiset asiat. Niista kummasti vaan mieli virkistyy olivatpa sitten lokkeja tai vaikkapa ensimmaiset karpaset (naapuri vaitti jo hyttysiakin eilen illalla metsastaneensa - niista en nyt niin valittaisi).
Ina: Kovasti keikuttaa joo, tänään oli vähän normimpi keli mutta ei niin lämmin kuin eilen. Lokeista ja kärpäsistä ei paljon jaksa riemua repiä enää kesäkuulla, onneksi niilläkin on hetkensä.
Juuri tuolla Tuulen naapurissa mietin, kuka parsisi kantapääni. Lempisukassa langat ovat kuluneet henkäyksen ohuiksi. Täytynee vain itse tarttua parsinneulaan, samanlaisen parsimistavan minulle opetti äiti. :)
Tämä taitaakin olla parsimiskuu. Ehkä kevätvalo pakottaa kunkin kasvokkain sukkien ja tumppujen reikien kanssa. Tuo on oikeastaan aika hauska tapa parsia.
Lähetä kommentti