Saimme kehotuksen pukea kiireettömyyden kengät ja huolettomuuden hatut pienelle vaellukselle. Seurakunnan perhetyö järjesti perhevaelluksen hiljaiseen metsään, moottoritien kuulumattomiin. Pienin kulki mukana repussa, isommat taivalsivat vähitellen metsän rytmiin hiljeten. Järjestetyillä rasteilla katseltiin tarkasti suurennuslasilla, kuunneltiin keskittyneesti hiljaisuutta opetellen, nähtiin taiteen mahdollisuuksia luonnonantimissa, maisteltiin välipalaa, kohdattiin hiirien orkesteri ja saatiin enkeliltä siunaus. Kulkijoita oli niin vähän, että metsän rauhaa riitti jokaiselle. Helteen polttavuus ei metsän varjoissa tuntunut ja hyttyset ja hirvikärpäset olivat poissa. Oikein hyvä retki!
Today we were wandering in the forest, without haste and without worries. Our church had organized a wandering for families as part of a bigger pilgrimage.
2 kommenttia:
Voi että tuollaisen retken minäkin tarvitsisin. Ehkä pitää lähteä metsään ja ottaa suurennuslasi sinne mukaan.
Rva Pioni: Toivottavasti löydät viikkoosi hengähdyshetken metsässä tai vaikka puistossa. Onneksi sinulla on kaunis puutarha! Jaksamista ja työnilopäiviä sinulle.
Lähetä kommentti